Atooppinen ihottuma

Atooppinen ihottuma on pitkäaikainen ihosairaus, jolle on tyypillistä ihon voimakas kutina ja kuivuus.

Mistä on kysymys?

Atooppinen ihottuma (atooppinen ekseema, atooppinen dermatiitti, atooppinen taiveihottuma, taiveihottuma, ”maitorupi”) on pitkäaikainen ihosairaus, jonka tyypillisin oire on ihon voimakas kutina. Kutina haittaa monilla yöunta ja päivittäistä elämää. Tyypillistä atooppiselle ihottumalle on myös ihon kuivuus, hilseily, punoitus ja rikkoutuminen. Kutina johtaa ihon raapimiseen, mikä taas aiheuttaa ihon paksuuntumista, etenkin taivealueilla.

Atooppinen ihottuma kuuluu ns. atooppisiin sairauksiin, joihin kuuluvat myös allerginen nuha, allergiset silmäoireet, ruoka-aineallergiat ja astma. Atopia voi ilmetä vain yhtenä näistä sairauksista, mutta usein ne ilmenevät yhdessä. Taipumus atopiaan periytyy, ja mitä vahvempi sukurasite on, sitä todennäköisemmin lapsikin saa atooppisia oireita.

Atooppisen ihottuman tarkkaa syytä ei tunneta, ja se lienee monien tekijöiden summa. Se kuitenkin tiedetään, että atooppinen ihottuma on seurausta tulehdussolujen aktivoitumisesta ihossa. Aktivoitumisen takana voivat olla perintötekijät (esim. lisääntynyt taipumus atopiaan, poikkeavuudet ihon rakenteessa) ja ympäristötekijät (esim. allergeenit). Ihon rakenteellisista poikkeavuuksista johtuen atoopikon iho haihduttaa enemmän kosteutta kuin terve iho eli kuivuu helposti.

Kuka sairastuu?

Atooppinen ihottuma alkaa usein jo vauvaiässä, mutta oireet voivat alkaa missä iässä tahansa.

Atooppinen ihottuma on yleistynyt viime vuosikymmeninä. Lapsista atooppista ihottumaa on noin 10–20 prosentilla. Aikuisista atooppista ihottumaa on sairastanut joskus noin 25–30 prosenttia.

Kuinka tunnistan atooppisen ihottuman?

Atooppisen ihottuman oireita ovat ihon kutina, kuivuus ja tulehdus sairaudelle tyypillisillä ihoalueilla. Oireet ovat aaltoilevia ja oirekuva muuttuu iän myötä.

Oireet ilmaantuvat usein talvella, kun ilma on kuivaa ja ympäristön lämpötila vaihtelee suuresti.

Ihottuman vaikeusaste vaihtelee: se voi olla mitä tahansa lievästä punoituksesta ja hilseilystä koko vartalon tulehtuneeseen vetistävään ihottumaan. Kroonisessa muodossaan atooppiseen ihottumaan voi liittyä myös karstoittumista ja pigmentaatiohäiriöitä.

Lääkäri tekee diagnoosin kliinisesti. Atooppisen ihottuman toteamisessa aikuisilla ei yleensä tarvita laboratorio- tai allergiatutkimuksia.

Ruoka-allergia on harvoin varsinaisesti atooppisen ihottuman taustasyynä. Osalla vaikeaa atooppista ihottumaa sairastavilla vauvoilla ruoka-allergiaselvitykset voivat olla tarpeen. Isommilla lapsilla ja aikuisilla ruoka-allergioilla on harvoin merkitystä atooppisen ihottuman oirekuvalle, ja mahdollinen ruoka-allergia oireilee eri tavalla.

Kutisevaa ihottumaa syntyy eri ikäkausina yleensä eri ihoalueille, ja ihottuman nimitykset vaihtelevat sen mukaan, missä osassa kehoa ihottumaa on:

• Alle yksivuotiailla ihottumaa voi olla lähes koko kehossa, usein poskissa, ja ihottumaa kutsutaan usein maitoruveksi. Ihottuma voi muistuttaa myös märkärupea.
• Toisesta ikävuodesta alkaen ihottumaa on usein kaulassa, niskassa, taipeissa, ranteissa ja nilkoissa. Ihottumaa voi olla myös silmien, korvien ja suun ympäristössä sekä käsissä.
• Kouluikäisten ihottuma keskittyy usein polvi- ja kyynärtaipeisiin, ja sitä kutsutaan usein taiveihottumaksi. Ihottumaa voi olla myös pakaroiden ja reisien alueella, käsissä, jalkaterissä, niskassa ja kasvoissa. Murrosiässä ihottuma leviää usein hartioihin, rintaan ja selkään.
• Aikuisten tyypillisiä ihottuma-alueita ovat kyynär- ja polvitaipeiden lisäksi kasvot, kaula ja ylävartalo. Käsien ärsytysihottuma on aikuisilla yleistä.

Miten atooppista ihoa hoidetaan?

Atooppisen ihottuman hoidon kulmakivi on omahoito eli säännöllinen perusvoiteiden käyttö, mihin lisätään tarvittaessa hoitovoiteiden käyttö.

Perusvoiteet ehkäisevät ihon kuivumista ja ihottuman pahenemisvaiheita. On myös tärkeää pyrkiä välttämään pahentavia tekijöitä, kuten ihoa ärsyttäviä vaatemateriaaleja ja allergioita aiheuttavia aineita.

Iho pestään päivittäin haalealla vedellä ja tarkoitukseen sopivalla pesunesteellä tai perusvoiteella.

Usein hoitovoiteeksi riittävät lääkärin määräämät miedot kortikosteroidivoiteet.

Vaikeamman ihottuman hoitoon voidaan määrätä keskivahvoja tai vahvoja kortikosteroidivoiteita, kalsineuriinin estäjiä voiteena, valohoitoa tai vaikeammissa tautimuodoissa myös sisäisiä lääkehoitoja. Näiden hoitomuotojen lisäksi jatketaan säännöllistä perusvoiteiden käyttöä.