Astma

Lääkärin toteamaa astmaa sairastaa sekä lapsista että aikuisista noin 9 %. Astma on lääkehoitoa vaativista pitkäaikaissairauksista toiseksi yleisin verenpainetaudin jälkeen ja lapsilla astma on yleisin pitkäaikaissairaus.

Arviolta yli 400 000 henkilöä saa vuosittain astmalääkkeistä sairausvakuutuskorvauksia.

Mitä astma on?

Astma on pitkäaikainen keuhkosairaus, johon kuuluvat keuhkoputkiston limakalvotulehdus ja siihen liittyvä keuhkoputkien lisääntynyt supistumisherkkyys. Astmatulehdukselle ovat tyypillisiä tulehdussolujen kertyminen limakalvolle ja sen alaiseen kudokseen. Taustalla on tavallisesti allergeenien tai mikrobien (virukset, bakteerit) aiheuttama tulehdusreaktio.

Sekä limakalvojen tulehdus että siitä seuraava keuhkoputkien ahtautuminen ovat puolustusreaktioita, jotka torjuvat hengitettäviä vieraita aineita. Astmassa hengitystiet puolustautuvat liian voimakkaasti ja toistuvasti, vaikka elimistöä ei uhkaa todellinen vaara.

Astmalle on tyypillistä keuhkoputkien vaihteleva ahtautuminen. Ahtautuminen aiheuttaa astman keskeisimmät oireet eli hengityksen vinkumisen ja hengenahdistuksen. Astman ensioireet ovat yleensä limakalvotulehdukseen liittyvät yskä ja limannousu.

Koska keuhkoputkien ahtautuminen on vaihtelevaa, lievän ja alkavan astman aiheuttama oireilu on usein jaksoittaista ja keuhkojen toiminta on suuren osan ajasta normaalia. Vaikeassa astmassa oireilu ja keuhkoputkien ahtautuminen voi olla pysyvää ja osin palautumatonta

Astma ja allergia

Astman taustalla on usein allergista taipumusta, joka on vahvasti perinnöllinen. Puolella aikuisista ja kolmella neljästä lapsesta on allergiaa. Useimmat astmaa sairastavat lapset ovat allergisia jollekin ympäristön hengitettävälle allergeenille. Allergisille henkilöille oireita aiheuttavat monet hengitettävät pölyt, kuten siitepölyt ja eläinpölyt ja muut hengitysilman epäpuhtaudet. Hengitystieinfektiot, nuhakuumeet ja influenssa usein aiheuttavat oireiden pahenemisen niin allergisilla kuin ei-allergisilla astmapotilailla

Astman oireet

Astman tavallisia oireita ovat yskä, limaneritys, hengenahdistus ja hengityksen vinkuminen. Astmaoireet ovat usein vaihtelevia ja joskus kohtausmaisia. Hengenahdistus voi esiintyä aamuisin ja aamuöisin, rasituksen jälkeen, ylähengitystieinfektioiden yhteydessä tai esimerkiksi siitepölyille altistumisen jälkeen. Hengityksen vinkuna esiintyy samanaikaisesti hengenahdistuksen kanssa. Yskä on pitkäaikaista ja esiintyy usein aamulla ja aamuöisin. Pitkäaikainen yskä, varsinkin öiseen aikaan, on usein astman ensioire. Lapsilla oireet voivat olla samankaltaisia ja lisäksi kasvu voi hidastua, hän voi olla väsynyt ja vetäytyä leikeistä ja liikunnasta.

Astman toteaminen

Astman toteaminen perustuu laukeavan keuhkoputkiahtauman toteamiseen. Ahtauma todetaan keuhkojen toimintakokeilla. Aivan pienille lapsille ei voida käyttää samanlaisia menetelmiä kuin jo varttuneemmille tai aikuisille. Astmadiagnoosin selvittelyvaiheessa tehdään myös yleensä allergian perusselvitykset, kuten ihopistokoe tavallisille allergeeneille. Usein myös keuhkokuva on sairauden diagnostiikkavaiheessa aiheellinen. Rasitus- ja altistuskokeita tai hengitystietulehduksen mittauksia tehdään lisäksi tarpeen mukaan.

Astman hoito

Lääkehoito

Astman hoidon tavoitteina ovat oireettomuus, keuhkojen normaali toiminta ja pahenemisvaiheiden estäminen. Lääkehoidon perusta on astmatulehduksen aikainen, nopea ja tehokas hoito. Lääkehoidon kulmakivenä on astmatulehduksen rauhoittaminen (inhaloitava kortisoni). Kaikilla potilailla on myös tarvittaessa otettava keuhkoputkia avaava lääke. Jos astman peruslääkkeet eivät riitä, lääkitystä täydennetään lisälääkkein (ks. Astma – Käypä hoito, Duodecim 2012). Potilaan hoito rakennetaan yksilöllisesti. Lääkehoitoa säädellään astman hallinnan mukaan.

Lääkkeetön hoito

Allergisessa astmassa pyritään vähentämään allergeenien määrää. Eräitä allergioita, kuten esimerkiksi siitepöly- ja eläinallergioita, voidaan hoitaa lisäksi siedätyksen avulla. Tupakoiville tupakoinnin lopettaminen on ensiarvoisen tärkeää. Tupakka aiheuttaa keuhkoahtaumatautia ja pahentaa astmaa.  Säännöllinen liikunta on osa hoitoa. Liikuntamuoto kannattaa valita yksilöllisesti omien mieltymysten ja voinnin mukaan. Kun astmatulehdus on hallinnassa, lähes kaikki liikuntamuodot käyvät, eikä lievä astma estä useinkaan edes kovaa harjoittelua. Astmaatikoiden on tärkeää kiinnittää huomiota myös terveelliseen ravintoon ja pyrkiä normaalipainoon. Ylipainoisilla painon pudotus vähentää oireilua ja lääkkeiden tarvetta.

Astman paraneminen

Lapsuusiän astma paranee usein itsestään. Noin puolet lapsista tulee oireettomiksi viimeistään murrosiässä. Joissakin tapauksissa sairaus palaa aikuisiässä oireettoman välivaiheen jälkeen. Aikuisiässä ennuste on hyvä, jos sairaus todetaan varhain ja hoidetaan tehokkaasti.